Anna-Kaisa Rantanen oppi futiksen alkeet Turun Nappulaliigassa ja ura vei kotikaupungista Helsingin kautta Ruotsiin, Saksaan ja Norjaan. Helmareiden riveissä AK pelasi peräti 105 ottelua. Rantasen mukaan on hieno asia, että jalkapalloalumnien symboliksi seuloutui pukukoppi.
”Siinä on vaan jotain erityistä. Sen ymmärtävät vain nykyiset ja entiset pelaajat. Pukukoppi myös kuvaa parhaiten, mistä tässä kaikessa on kysymys. Pukukopin hengessä on jotain erityistä, sitä kaipaavat kaikki, kun aktiiviura on ohi. Näkisin, että alumnitoiminnassa on kyse juuri siitä. Koetetaan herätellä sitä yhteishenkeä, joka aikanaan aktiiviuran aikana syntyi.”
”Pukukopin henki johtaa moniin eri positiivisiin asioihin elämässä, kuten intohimoon tekemistä kohtaan. Tavoitteellisuuteen sekä niiden tavoitteiden saavuttamiseen. Siis sellaisiin asioihin, joita muussakin elämässä tarvitaan. Joku oppii johtajuutta, toinen periksiantamattomuutta. Johonkin tarttuu sosiaalisuutta, ehkä myös avoimuutta, jopa rehellisyyttä.”
Rantanen uskoo, että jalkapallo on muokannut hänestä sen, mitä hän tänään on. Jalkapallo ja sen ympärillä tapahtunut elämä on osa hänen identiteettiään. Jalkapallo mahdollisti tutustumisen uusiin kulttuureihin ja ihmisiin.
”Elinikäisiä ihmissuhteita kaikki kaipaavat. Uskon, että jokainen. Uskon myös sellaiseen teoriaan, että pitkäaikaisia ystävyyssuhteita on helpompi solmia oman yhteisön sisällä. Jalkapallo on se yhteinen yhdistävä tekijä, jota kautta aukeaa myös muu maailma. Olen varma siitä, että meillä entisillä huippujalkapalloilijoilla on paljon annettavaa toisillemme. Nyt sitä varten on myös oma foorumi.”